Työelämän muutos edellyttää muutoksia myös työelämän sääntelyssä
Työn ja työelämän muutoksesta puhutaan paljon. Työn tekemisen ympäristö muuttuu, samoin vaatimukset työnteolle ja tapa tehdä työtä muuttuvat. Se, mitä työnteolla tavoitellaan, muuttuu. Myös sen, miten työntekoa säädellään, tulee muuttua.
Muutos on Suomelle mahdollisuus
Työn tekemisen ja työn teettämisen tulisi olla aina kannattavaa. Jokaisen tulee voida työllistää itsensä helposti ja itselleen parhaiten sopivalla tavalla. Työn tekemisen tapoihin ja organisoimiseen syntyy koko ajan uusia muotoja, mikä edellyttää muutoksia myös lainsäädännössä ja sosiaaliturvassa.
Uusi työ ry haluaa osallistua keskusteluun siitä, miten lainsäädäntöä ja sosiaaliturvaa tulisi kehittää. On parempi sopeuttaa termit ja säännöt muutokseen kuin yrittää pakottaa muutos sääntöihin
Tapamme hahmottaa työelämää – tarvittava osaaminen, työn sisältö, työnantajan ja työntekijän välinen suhde, tapa tehdä työtä, työn merkitys – perustuu menneisyyteen. Työelämän muutoksessa katseet tulee kuitenkin kääntää tulevaan. Uusi työ ry haluaa olla mukana määrittämässä työnteon tulevaisuutta ja luomassa menestyvää Suomea.
Työllisyys on talouskasvun, ihmisten hyvinvoinnin ja julkisen talouden kestävyyden keskeinen tekijä
Työllisyydellä on merkittävä vaikutus Suomen julkisen talouden kestävyyteen. Vähintään yhtä tärkeää on muistaa, että työ merkitsee myös paljon muuta. Sillä on välinearvon lisäksi myös itseisarvo. Parhaimmillaan työ tuottaa mielihyvää ja onnistumisen kokemuksia. Työnteko pitää kiinni yhteiskunnassa ja ehkäisee syrjäytymistä.
Uudet ilmiöt vaativat uusia termejä ja käsitteitä, siksi kevytyrittäjyys
Säännöllisen palkkatyön rinnalla yleistyviä ja työn tekemisen tapoja muuttavia ilmiöitä ovat esimerkiksi itsensätyöllistäminen, alustatalous, jakamistalous, monityösuhteisuus, hybridiammatit ja kevytyrittäjyys. Näille on ominaista työnantajan, työntekijän ja yrittäjän välisen rajan hämärtyminen. Työn murroksesta syntyy uutta työtä.
Kevytyrittäjyys mahdollistaa uuden kokeilemisen ja yrittämisen vapauden
Nykyajan työelämä on yhä monimuotoisempaa, mahdollistavaa, verkottunutta, kokeilevaa ja sitä tehdään monessa roolissa yhtä aikaa. Eri-ikäisten ja -taustaisten tulee saada tehdä itselleen merkityksellistä työtä, kaikenlainen potentiaali tarvitaan käyttöön. Uuden työn maailmassa liikutaan joustavasti yli perinteisten rajojen. Uutta työtä syntyy, jos uskallamme rohkeammin yrittää ja myös välillä epäonnistua. Jos koskaan ei kokeilla uutta, ei uutta myöskään synny.
Kevytyrittäjyys on tunnustettava työn tekemisen uutena muotona yrittämisen ja palkkatyön rinnalla
Itsensätyöllistämiseen liittyvä käsitteistö on vakiintumatonta, eikä se istu perinteiseen yrittäjä–palkansaaja -jaotteluun. Laskutuspalveluyritysten kautta työskentelevät henkilöt voivat olla verotuksellisesta näkökulmasta palkansaajia, mutta työttömyysturvan ja eläkevakuuttamisen kannalta heidät luokitellaan yrittäjäksi. Osa mieltää itsensä palkansaajiksi, osa yrittäjäksi – näkökulmasta riippumatta asema on aina jossain määrin epäselvä ja kevytyrittäjä usein väliinputoaja.
Kevytyrittäjyys tulee nähdä yrittämisen ja palkansaamisen vaihtoehtona. Se mahdollistaa mielekkään työn tekemisen heille, joilla ei ole mahdollisuutta tai kiinnostusta täyspainoiseen yrittäjyyteen riskeineen ja velvoitteineen tai palkkatyöhön oikeuksineen ja rajoitteineen. On yhteinen etu, että jokaisen vahvuudet ja potentiaali saadaan paremmin käyttöön.