Lausunnot

  • Uusi työ ry:n lausunto sosiaaliturvakomitean välimietinnöstä VN/1646/2020

    1. Sosiaaliturvalainsäädännön yhtenäistäminen (välimietinnön ehdotukset 1 ja 2)1.1 Aiheuttavatko etuuksien erilaiset hakuajat ongelmia? Jos aiheuttavat, niin millaisia ja missä etuuksissa? Mitä mahdollisia vaikutuksia etuuksien hakuaikojen yhtenäistämisellä voisi olla?

    Sosiaaliturvakomitea on välimietintöön edenneessä, kattavassa ja perusteellisessa työssään jättänyt kokonaan huomiomatta työn murroksen ja sen tosiasian, että yhä useampi työskentelee samanaikaisesti sekä työ- että toimeksiantosuhteessa. Ansiosidonnaista turvaa voi kuitenkin kerryttää lainsäädännön mukaan ainoastaan palkansaajana tai yrittäjänä. On outoa, ettei useiden poliittisten puolueidenkin esiin nostama yhdistelmävakuutus näy välimietinnössä millään tapaa.

    Uusi työ ry pitää kuitenkin hyvänä, että esimerkiksi työtulon käsitettä ja sen mahdollista yhtenäistämistä tarkastellaan. Uusi työ ry nostaa lisäksi esiin, että kevytyrittäjänä itsensä työllistävät toimivat yrittäjinä nostaen silti korvauksena työsuorituksestaan pääsääntöisesti tuloverolain mukaista palkkaa.

    Yrittäjän eläkkeen lakisääteisen tason määrittää yrittäjän työtulo, joka on teoreettinen käsite, jolla ei ole yhtymäkohtaa todellisiin ansioihin. Uusi työ ry on esittänyt YELin uudistamista siten, että yrittäjä voisi halutessaan valita eläkemaksun ansaittujen tulojen mukaan. Näin eläke pidätettäisiin työeläkkeen kaltaisesti ansaituista tuloista. Ehdotuksesta tarkemmin lausunnon lopussa.

    1.2 Aiheuttavatko etuuksien erilaiset tulo- ja palkkakäsitteet ongelmia? Jos aiheuttavat, niin millaisia ja missä tilanteissa? Mitä mahdollisia vaikutuksia tulo- ja palkkakäsitteiden yhtenäistämisellä voisi olla?

    –

    2. Toimeenpanon monimutkaisuus ja digitalisaation mahdollisuudet (välimietinnön ehdotukset 3 ja 4)2.1 Mitä tulisi ottaa huomioon ehdotuksen 3 valmistelussa?

    Ehdotuksen 3 varsin yleisluontoisena ”keskeisenä tavoitteena on luoda toimintamalli, joka tukee toimijoiden välisen yhteistyön ja tiedonkulun kehittymistä.” On vaikea keksiä sääntely- tai toiminnallista kokonaisuutta, jossa toimijoiden yhteistyön ja tiedonkulun kehittäminen ei olisi olennaista. Esitys edellyttäisi merkittävästi enemmän konkretiaa, jotta sitä voisi asianmukaisesti kommentoida. Myönteistä on, että myös yrittäjyyteen kiinnitetään huomiota: ”Vaikutetaan tulorekisterin kehittämiseen siten, että tulorekisterin tietosisältö kattaisi myös yrittäjät.” Tähänkin linjaukseen olisi toivonut käytännönläheisempää otetta: kuka vaikuttaa, millä tavalla, onko kyseessä sääntely- vai informaatio-ohjaus, mikä on komitean tuleva rooli tulorekisterin kehittämisessä.

    2.2 Mitä tulisi ottaa huomioon ehdotuksen 4 valmistelussa?

    Digitalisaatio vaikuttaa kaikkeen ja kaikkialla, joten komitean olisi syytä merkittävästi täsmentää, millä tavoin ja millä tavoitteilla ”sosiaaliturvakomitean yhteydessä aloitettua työtä digitalisaation edistämiseksi jatketaan laajapohjaisessa yhteistyössä.” Osana digitalisaation edistämistä ”laaditaan asiakkaiden tarpeisiin perustuva digitalisaation strategia, joka kuvaa vuosien 2023–2030 aikana esitettävät toimenpiteet sähköisen asioinnin, viranomaisten välisen tietojenvaihdon ja kansallisen tietopohjan kehittämiseksi” – onko tämän ehdotuksen taustavalmistelussa pohdittu, miten sosiaaliturvan erittäin monenkirjavan ja sekä tarpeiltaan että digitaidoiltaan vaihtelevan asiakaskunnan tarpeet eritellään?

    Työelämän murros ja lisääntyvä lomittainen yrittäjä- ja palkansaajatyö eivät näy myöskään tässä ehdotuksessa millään tavalla.

    3. Työkykyyn ja työkyvyttömyyteen liittyvät etuudet (välimietinnön ehdotukset 5, 6 ja 7)3.1 Onko eri etuuksia ja eläkkeitä koskevien lakien työkyvyttömyyden käsitteissä epätarkoituksenmukaisia eroja ja jos kyllä, niin millaisia?

    Tähän kysymykseen olisi toivonut komitean kykenevän tuottamaan välimietinnössään jonkinlaisen vastauksen. Kysymyksiä herättää myös komitean jäsenten eriävät mielipiteet, joissa etenkin ehdotuksen 7 ongelmallisuutta on perustellusti avattu. 

    Ehdotus 6 on perusteltu ja tavoiteltava, mutta siihenkin olisi tässä kohtaa toivonut konkretiaa, jota lausuntokierroksella kommentoida: ”Yksinkertaistetaan ja joustavoitetaan työkykyyn ja työkyvyttömyyteen liittyviä toimeentuloa turvaavia etuuksia mahdollisuuksien mukaan. Varmistetaan, että lainsäädäntö tukee työ- ja toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista sekä olemassa olevan työkyvyn hyödyntämistä.”

    3.2 Mitä muutoksia lainsäädäntöön (erityisesti etuus- ja palvelulainsäädäntö) tulisi tehdä, jotta lainsäädäntö tukisi työ- ja toimintakyvyn ylläpitämistä ja parantamista sekä olemassa olevan työkyvyn hyödyntämistä?

    Uusi työ ry:llä ei ole lausuttavaa tähän kohtaan.

    3.3 Komitea ehdottaa arvioitavaksi mahdollisuuksia liittää työkykyyn ja työkyvyttömyyteen liittyviin etuuksiin kannustimia ja velvoitteita osallistua palvelutarpeen arviointiin ja yhdessä asiakkaan kanssa sovittaviin palveluihin. Ehdotuksen mukaan palvelujen saatavuus ja saavutettavuus tulee huomioida. Mitä palveluja ehdotetun arvioinnin tulisi koskea?

    Uusi työ ry:llä ei ole lausuttavaa tähän kohtaan.

    4. Työttömyysturva, työllisyyden edistäminen ja osittainen työllistyminen (välimietinnön ehdotukset 8 ja 9)4.1 Komitea ehdottaa, että työmarkkinatuen toimivuutta ja uudistamistarpeita selvitetään tilanteissa, joissa työmarkkinoille pääsy tai niille palaaminen on vaikeutunut. Mitä tilanteita ehdotetun selvityksen tulisi koskea?

    Luvussa 5.5.1 käydään varsin perusteellisesti läpi työttömyysturvan nykytilaa ja sen perusteita. Epäselvemmäksi jää, onko komitealla kokonaisuudessaan tai sen parlamentaarisilla edustajilla tahtotilaa uudistaa työttömyysturvaa kannustavammaksi.

    Soviteltuun työttömyysturvaan ei ole oikeutta, jos työllistää itsensä omassa työssään niin, ettei voi olla täysipäiväisesti työmarkkinoiden käytettävissä. Ehdotuksen 8 tarkoituksena on arvioida yritystoiminnan ja omassa työssä työllistymisen pää- ja sivutoimisuuteen liittyviä ongelmakohtia. Yksi keskeinen ongelma on, että omassa työssä työllistyminen tulkitaan pääsääntöisesti päätoimiseksi, vaikka toiminta olisi pienimuotoista eikä siitä ansaitsisi välttämättä lainkaan. Uusi työ ry esittää sivutoimisen yrittäjän työttömyysturvaa uudistettavan siten, että mikäli henkilö täyttää pohjoismaisen mallin velvoitteet ja on työmarkkinoiden käytettävissä, syntyisi oikeus soviteltuun päivärahaan omalla ilmoituksella tulojen jäädessä alle määritellyn kynnyksen. Tämä loisi järjestelmästä työnhakijan kannalta ennustettavamman, läpinäkyvämmän ja toimeliaisuuteen kannustavan. Esityksestämme tarkemmin lausunnon lopussa.

    Ehdotuksessa todetaan, että ”selvitystyössä tulee kiinnittää huomiota rinnakkaiseen työllistymiseen sekä palkkatyössä että yrittäjänä, kausiluonteiseen yritystoimintaan, taiteilijoihin, urheilijoihin, alustatalouden tapoihin organisoida työtä sekä toimeksiantosopimuksella tehtävään työhön.” Tämä tavoite on ehdottoman kannatettava, mutta työn teon eri muodoilla olisi toivonut välimietinnössä olevan selvästi merkittävämpi rooli. On myös omituista, ettei työn teon eri muotoja yhdistävää sosiaaliturvaa, esimerkiksi yhdistelmävakuutusta, tarkastella mietinnössä lainkaan.

    5. Opiskelu ja osaamisen kehittäminen (välimietinnön ehdotukset 10, 11 ja 12)5.1 Komitea ehdottaa, että etuusjärjestelmän tulee tukea ihmisten jatkuvaa oppimista ja edistää osallistumisen tasa-arvoa. Miten etuusjärjestelmää tulisi uudistaa, jotta se parantaisi osallistumisen tasa-arvoa ja tukisi jatkuvan oppimisen palvelujärjestelmän uudistamista?

    Ehdotukseen 10 olisi perusteltua sisällyttää myös yrittäjänä tai yrittäjämäisesti työskentelevien mahdollisuudet jatkuvaan oppimiseen ja osaamisen kehittämiseen.

    5.2 Komitea katsoo, että koulutukseen hakeutumisen tulee olla ensisijaista vailla ammatillista tutkintoa oleville nuorille. Miten nuorten sosiaaliturvaa tulisi uudistaa, jotta etuus- ja palvelujärjestelmien monimutkaisuus ja niiden sisälle asetetut kannustimet eivät aiheuttaisi koulutuksen tai muiden palvelujen ulkopuolelle jäämistä tai jättäytymistä?

    Uusi työ ry:llä ei ole lausuttavaa tähän asiakohtaan.

    5.3 Komitea ehdottaa selvitettäväksi edellytyksiä käynnistää opintotukijärjestelmän kokonaisuudistus. Millainen opintotukijärjestelmän uudistus tukisi opiskeluajan toimeentuloa, sujuvaa opiskelua, tavoiteajassa valmistumista ja opiskelijan hyvinvoinnin ja jaksamisen kannalta mielekästä opintopolkua?

    Uusi työ ry:llä ei ole lausuttavaa tähän asiakohtaan.

    6. Lasten ja perheiden sosiaaliturva (välimietinnön ehdotukset 13, 14 ja 15)6.1 Komitea ehdottaa työryhmän perustamista lapsilisän uudistamiseksi. Mitä lapsilisäjärjestelmän eri uudistusvaihtoehtojen valmistelussa ja arvioinnissa tulisi ottaa huomioon?

    Uusi työ ry:llä ei ole lausuttavaa tähän asiakohtaan.

    6.2 Komitea ehdottaa lastenhoidon tukien järjestelmän uudistuksen käynnistämistä. Miten ja mistä lähtökohdista lastenhoidon tukien järjestelmää tulisi uudistaa?

    Uusi työ ry:llä ei ole lausuttavaa tähän asiakohtaan.

    6.3 Vanhemmalla on vastuu lapsensa elatuksesta. Mitä muutoksia sosiaaliturva- tai muuhun lainsäädäntöön tulisi tehdä, jotta se tukisi vanhempien elatuskykyä?

    Uusi työ ry:llä ei ole lausuttavaa tähän asiakohtaan.

    7. Asumismenot ja asumismenojen korvaaminen (välimietinnön ehdotus 16)7.1 Mitä tulisi ottaa huomioon ehdotuksen 16 edistämisessä? Mikä asia tai mitkä asiat on tärkeintä selvittää?

    Uusi työ ry:llä ei ole lausuttavaa tähän asiakohtaan.

    8. Toimeentulotuki ja pitkäaikaisen toimeentulotukitarpeen vähentäminen (välimietinnön ehdotukset 17 ja 18)8.1 Mitä tulisi ottaa huomioon ehdotusten 17 ja 18 edistämisessä?

    Uusi työ ry:llä ei ole lausuttavaa tähän asiakohtaan.

    8.2 Mitkä ovat keskeisimmät toimenpiteet, joilla pitkäaikaista toimeentulotuen tarvetta voidaan vähentää?

    Työllisyyden ja taloudellisen toimeliaisuuden edistäminen ovat keskeisimmät keinot. Kevytyrittäjyys lisää työllisyyttä ja vähentää harmaata taloutta. Vastuullisesti ja asianmukaisesti toimivat laskutuspalveluyritykset tarjoavat helpon tavan hoitaa lakisääteiset velvoitteet, sekä työn suorittajan että toimeksiantajan näkökulmasta.  Kotitaloudet voivat kevytyrittäjyyden avulla teettää työtä helpommin, kun paperityön hoitaa laskutuspalveluyritys. Käyttämällä vastuullista laskutuspalvelua varmistaa, että kaikki tiedot ovat digitaalisessa muodossa ja jäljitettävissä. Kevytyrittäjyyspalveluilla on merkittävä rooli myös harmaan talouden vähentämisessä.

     Uusi työ ry:n jäsenyritykset eivät hyväksy kevytyrittäjyyden käyttöä työnantajavelvoitteiden kiertämiseen. Kevytyrittäjyyden kuuluu lähteä ihmisen omasta valinnasta ja se merkitsee nimenomaan yksilön vapautta ja helppoutta yrittää ja tehdä työtä.

     Kevytyrittäjyys mahdollistaa työllistymisen niissä elämäntilanteissa, joissa kokopäiväinen työ ei ole mahdollista. Esimerkiksi opiskelijat, eläkeläiset ja muut, jotka eivät halua työskennellä kokopäiväisesti, voivat työllistää itsensä helpommin kevytyrittäjinä. Kevytyrittäjyys auttaa myös työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisessa. Kevytyrittäjien joukossa on myös paljon työmarkkinoille palaajia, kuten osatyökykyisiä tai vanhempainvapaalla olevia.  Uusi työ ry ajaa reilua, omaehtoista kevytyrittäjyyttä ja kaikki jäsenyritykset ovat sitoutuneet yhdistyksen eettisiin periaatteisiin ja mm. varmistavat käyttäjiensä henkilöllisyyden. Aitoa kevytyrittäjyyttä ei tule sekoittaa työsuhteen naamiointiin tai esimerkiksi ilmeiseen laajaan ulkomaisten työperäiseen hyväksikäyttöön, joilla ei ole mitään tekemistä yrittäjyyden kanssa.

    Jokainen ansaitsee mielekkään työn, jossa hyödyntää omaa osaamistaan. Kevytyrittäjyys on helppo, riskitön tapa kokeilla yrittäjyyttä ja ehkä täysin uutta alaakin. Työ merkitsee suurimmalle osalle ihmisistä muutakin kuin toimeentuloa: merkityksellisyyttä, yhteistyötä muiden kanssa, mahdollisuutta hyödyntää ja kehittää omaa osaamistaan sekä oppia uutta. 

    9. Etuus- ja palvelupolkujen toimivuus ja palvelujen tarjoaminen (välimietinnön ehdotukset 19, 20, 21, 22, 23, 24 ja 25)9.1 Miten työ- ja toimintakyvyn tukemista, seurantaa ja arviointia sekä työ- ja toimintakykyä tukevia palveluja tulisi vahvistaa sosiaali- ja terveydenhuollossa?

     Uusi työ ry:llä ei ole lausuttavaa tähän asiakohtaan.

    9.2 Mitä tulisi ottaa huomioon valmisteltaessaA) monialaista asiakassuunnitelmaa ja sitä koskevaa lainsäädäntöä?B) työkyky- ja kuntoutuspalvelujen yhtenäistä tietopohjaa ja sitä koskevaa lainsäädäntöä?C) vastuutyöntekijä-mallia eniten tukea tarvitseville?

     Uusi työ ry:llä ei ole lausuttavaa tähän asiakohtaan.

    9.3 Mitä muuta tulisi ottaa huomioon alaluvun 5.10 ehdotusten edistämisessä?

     Uusi työ ry:llä ei ole lausuttavaa tähän asiakohtaan.

    10. Sosiaaliturvajärjestelmän kannustin- ja byrokratialoukut (välimietinnön ehdotukset 26 ja 27)10.1 Mitä tulisi ottaa huomioon ehdotusten 26 ja 27 osalta?

     Ehdotukset eivät huomioi lomittaista työntekoa eri statuksilla. Työelämän muuttuessa esimerkiksi sivutoiminen yrittäjyys lisääntyy. Ansiosidonnaista sosiaaliturvaa tulisi voida kerryttää samanaikaisesti työsuhteisesta ja yrittäjätyöstä.

    11. Asumis- ja työperusteinen sosiaaliturva ja kansainvälinen liikkuvuus (välimietinnön ehdotukset 28, 29 ja 30)11.1 Mitä tulisi ottaa huomioon ehdotusten 28, 29 ja 30 edistämisessä?

    Ottaen huomioon, kuinka seikkaperäisesti välimietinnössä kuvataan kansainvälisen liikkuvuuden merkitystä, tuntuu erittäin kummalliselta, ettei liikkumista statukselta toiselle (esimerkiksi työsuhteesta yrittäjyyteen) tai samanaikaisesti eri statuksilla toimimista (esim. opiskelija, yrittäjä, apurahansaaja) huomioida lainkaan. Suomella on rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa kansainväliseen sosiaaliturvan koordinaatioon, mutta kaikki mahdollisuudet järjestää sosiaaliturva joustavammaksi kansalaisille.

    12. Syyperusteisten perusturvaetuuksien yhtenäistäminen ja yhdistäminen ansioturva huomioiden (komitean esitys seuraavalle hallitukselle)

    12.1 Komitea esittää syyperusteisten perusturvaetuuksien yhtenäistämistä ja yhdistämistä ansioturva huomioiden alaluvussa 6.1. Tarkoituksena on selkeyttää ja yksinkertaistaa vaiheittain etuusjärjestelmää ja sen toimeenpanoa sekä helpottaa siirtymistä etuudelta toiselle. Mitä hyötyjä ja haasteita perusturvaetuuksien yhtenäistämiseen ja yhdistämiseen voi liittyä?

    Komitean työn käynnistyessä poliittisilla puolueilla oli ymmärtääksemme melko pitkälle edennyt yksimielisyys perusturvaetuuksien yhtenäistämisestä. Välimietinnössä olisi toivonut tähän enemmän konkretiaa ja myös arvioita parhaasta mahdollisesta toteuttamistavasta.

    12.2 Mihin suuntaan perusturvaetuuksien yhtenäistämistä tulisi kehittääA) etuuksien ehtojen osalta?B) toimeenpanon osalta?

     Uusi työ ry:llä ei ole lausuttavaa tähän asiakohtaan.

    13. Ehdotusten priorisointi13.1 Välimietinnössä on komitean 31 ehdotusta tuleville hallituksille. Mitä kolmea ehdotusta tulisi edistää ensimmäisenä ja miksi?

    Sosiaaliturvauudistuksen tavoitteiksi on asetettu:

    •      Ihmisen näkökulmasta nykyistä selkeämpi ja toimivampi järjestelmä, joka mahdollistaa työnteon ja sosiaaliturvan yhteensovittamisen muuttuvissa elämäntilanteissa.

    •      Sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja toimeentulon turvaaminen sosiaalisten riskien kohdatessa.

    •      Vastata perustuslain mukaisesta välttämättömän toimeentulon ja huolenpidon velvoitteesta sekä perustoimeentulon turvasta.

    •      Vastata osaltaan ihmisten osallisuuden ja merkityksellisyyden tarpeisiin.

    •      Tukea työllisyyttä, yrittäjyyttä, aktiivisuutta, ihmisen omatoimisuutta, osallisuutta ja elinikäistä oppimista.

    •      Taata ihmisille ennakoitava turva eri elämänvaiheissa ja elämäntilanteiden muutoksissa ilman tarpeettomia katkoja ja hallinnollisia esteitä.

    •      Tukea yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoa tavalla, joka on sopusoinnussa julkisen talouden ja työllisyyden parantamisen kanssa.

    Välimietintö esittää ehdotuksissaan erilaisia selvityksiä ja lisätarkasteluja. Epäselväksi jää, kuinka komitea itse tähänastisen työnsä valossa arvottaa ehdotuksiaan.

    Yhdistelmävakuutus, eli mahdollisuus vakuuttaa itsensä samanaikaisesti sekä yrittäjä- että palkansaajatulosta, vastaisi selvästi uudistuksen useimpiin tavoitteisiin. Yhdistelmävakuutuksesta on jo tietopohjaa ja aiempia selvityksiä, joten tuntuu erikoiselta, ettei sitä ole tarkasteltu komitean työssä lainkaan. 

    14. Julkisen talouden kestävyys14.1 Sosiaaliturvauudistuksessa tehtävät ratkaisut voivat joko vahvistaa tai heikentää julkista taloutta pitkällä aikavälillä. Komitea on linjannut, että uudistuksen tulee osaltaan varmistaa julkisen talouden kestävyys työllisyyttä ja väestön työ- ja toimintakykyä vahvistamalla. Tulisiko sosiaaliturvan uudistamisella tavoitella parannusta julkisen talouden kestävyyteen pitkällä aikavälillä ja jos kyllä, niin miten?

    Kysymys kuvastaa komitean ristiriitaista luonnetta: puolivälitarkastelussakaan ei ole selvää, ovatko ensisijaiset tavoitteet luoda selkeämpi, ymmärrettävämpi ja työllisyyteen kannustava järjestelmä vai toimia julkisen talouden vahvistajana. Parhaassa tapauksessa molemmat toteutuvat, mutta on ongelmallista, että näiden tavoitteiden suhteellinen ensisijaisuus ei ole komitealle itselleenkään välimietintövaiheessa selvä.

    15. Komitean linjaukset toisen kauden työlle15.1 Komitea on linjannut toisen kautensa työstä alaluvussa 6.2. Mikä luetelluista kokonaisuuksista on tärkein ja miksi?

    Kun kyseessä on tavoiteltu sosiaaliturvan kokonaisuudistus, olennaisimmat ovat ”Oikeuksien ja velvollisuuksien tasapaino, yhteisvastuu ja yhdenvertaisuus tulevaisuuden sosiaaliturvajärjestelmässä” sekä ”Sosiaaliturvan kokonaisrakenteen uudistamista pitkällä aikavälillä ja vaihtoehtoisten järjestämistapojen tarkastelua jatketaan.”

    15.2 Mihin suuntaan lueteltuja kokonaisuuksia tulisi kehittää?

    Sosiaaliturvajärjestelmän tulisi tunnistaa työelämän muutos, jossa vanha jako palkansaajiin ja yrittäjiin staattisina, pysyvinä ryhminä ei enää vastaa todellisuutta. Yksinkertaistamisen ja järjestelmän selkeyden nimissä sosiaaliturvaan ei ole syytä luoda uusia kategorioita, mutta sosiaaliturvan tulisi merkittävästi nykyistä paremmin tunnistaa se tosiasia, että merkittävä osa palkansaajista työskentelee työuransa varrella myös yrittäjänä ja moni tekee yrittäjä- ja palkkatyötä lomittain. Uusi työ ry toivoo tulevan maan hallituksen linjaavan ohjelmassaan yhdistelmävakuutuksen toteuttamisesta sekä odottaa hallituksen fokusoivan myös komitean työtä. Uusi työ ry:n ehdotuksista tarkemmin lausunnon lopussa.

    16. Mitä muuta haluat todeta sosiaaliturvauudistuksesta?

    Sosiaaliturvan järjestäminen on poliittinen valinta, johon liittyvät näkemykset kumpuavat usein poliittisen näkemyksen perustasta. On kyseenalaista, onko sosiaaliturvan järjestäminen ylipäätään kysymys, joka soveltuu komiteatyöskentelyyn. Toinen kysymys on, kuinka hyvin kaksi hallituskautta kestävä komiteatyöskentely soveltuu nykyajan nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön.

    Ulkopuoliselle on sotu-komiteasta muodostunut kuva, jossa päättäjät eivät ole kuljettajan paikalla. Välimietintö on kattava, mutta tarjoaa erittäin vähän konkretiaa ja suuntaviivoja kokonaisuudistukselle. Vaikuttaa siltä, että vuonna 2023 aloittavan maan uuden hallituksen olisi syytä täsmentää komitean työn tavoitteita.

    Sosiaaliturvan kehittämisessä Uusi työ ry pitää ensisijaisen tärkeänä yhdistelmävakuutuksen käyttöönottoa. Lisäksi yrittäjän eläkejärjestelmää tulee kehittää tavalla, joka vähintään mahdollistaa valittavana vaihtoehtona eläkemaksujen pidättämisen toteutuneiden ansioiden mukaan.

    Uusi työ ry:n ehdotukset sosiaaliturvan kehittämiseksi on listattu kokonaisuudessaan alle ja ne koskevat yhdistelmävakuutusta, sivutoimisen yrittäjän työttömyysturvaa ja yrittäjän eläkkeen kehittämistä.

    1.     Yhdistelmävakuutus ja yhtenäinen työssäoloehto. Kevytyrittäjistä 17 prosenttia työllistää itsensä ainoastaan kevytyrittäjänä. 28 laskuttaa kevytyrittäjänä kokopäiväisen palkkatyönsä ohessa. Yli puolet laskuttaa vuodessa kevytyrittäjänä korkeintaan 4000 euroa. 14 prosenttia laskuttaa vuodessa yli 20 000 euroa. (Kevytyrittäjyyskysely 2022, Uusi työ ry & Kantar.) Sosiaaliturvassa kevytyrittäjä on usein väliinputoaja.

    Ratkaisu: Linjataan hallitusohjelmassa yhdistelmävakuutuksen toteuttamisesta, jotta palkansaaja- ja yrittäjätulon voi yhtenäistää. Yrittäjän ja palkansaajan työssäoloehto yhtenäistetään luomalla yksi työssäoloehto, joka huomioi sekä toteutuneen yrittäjä- että palkansaajatulon.

    Muutos helpottaisi siirtymiä eri työnteon muotojen välillä, yksinkertaistaisi järjestelmää ja edesauttaisi työllistymistä erityisesti matalatuottoisilla toimialoilla. Työttömyysturvan sääntely yksinkertaistuisi ja työmarkkinoilla usein samankaltaisessa tilanteessa olevien eri työskentelytavan valinneiden henkilöiden sosiaaliturva muuttuisi tasavertaisemmaksi. Lisäksi yhdistelmävakuutus poistaisi itsensä työllistämisen esteitä ja loisi siten uusia työllistymisen mahdollisuuksia ja parantaisi työllisyysastetta.

    2.     Kevytyrittäjällä on oikeus työttömyysturvaan. TE-toimisto tulkitsee usein kevytyrittäjän päätoimiseksi yrittäjäksi, vaikka kevytyrittäjyys olisi sivutoimista. TE-toimistojen linjaukset koetaan tulkinnanvaraisiksi, joskus jopa mielivaltaisiksi.

    Ratkaisu: Varmistetaan sivutoimisten yrittäjien oikeus työttömyysturvaan määrittelemällä tuloraja, jonka alle jäävien työmarkkinoiden käytettävissä olevien sivutoimisten yrittäjien oikeus työttömyysturvaan toteutuu. Sivutoimisuus toteutuisi omalla ilmoituksella, mikäli muutoin täyttää työttömyysturvan (ns. pohjoismainen malli) kriteerit.

    3.     YELin kehittäminen. YEL-työtulon arviointi on erityisesti monille kevytyrittäjille vaikeaa, sillä kevytyrittäjyys on usein lyhytaikaista ja kausiluontoista. Yli puolet (59 %) prosenttia kevytyrittäjistä toivoo, että yrittäjän eläkevakuutus perustuisi toteutuneisiin ansioihin ja YEL-maksu tulisi pidätettäisiin suoraan palkanmaksun yhteydessä. Suurinta kannatus on yli 58-vuotiaiden keskuudessa, joista 64 prosenttia kannattaa ajatusta. (Elon ja Uusi työ ry:n Aula Researchilla teettämä kysely, heinäkuu 2022.)

    Ratkaisu: Käynnistetään YELin kokonaisuudistus, joka tekee järjestelmästä yksinkertaisemman, toimivamman ja kestävämmän.  Luodaan eläkevakuuttamiseen vaihtoehto, jonka valitsemalla voisi vakuuttaa itsensä toteutuneiden tulojen mukaan. Todellisiin ansioihin perustuva malli ottaisi huomioon kausivaihtelut eli olisi aina oikealla tasolla ja toisi automaattisten jouston niille kuukausille, jolloin yritystoimintaa tai -tuloa ei ole. Lisäksi todellisiin ansioihin perustuva malli olisi selkeämpi ja yksinkertaisempi.

    Karjalainen Jenni

    Uusi työ ry

  • Lausunto luonnokseen valtioneuvoston asetuksesta maaseudun yritystuesta rahoituskaudella 2023–2027 VN/551/2023

    Uusi työ ry kiittää lämpimästi mahdollisuudesta lausua valtioneuvoston esitysluonnokseen asetuksesta maaseudun yritystuesta rahoituskaudella 2023–2027. Pidämme erittäin arvokkaana, että maa- ja metsätalousministeriö on valmistelussaan huomioinut myös kevytyrittäjyyden joustavana työllistymisen tapana ja varteenotettavana polkuna kattavampaan yritystoimintaan. Uusi työ ry on kevytyrittäjyyspalvelujen toimialajärjestö sekä itsensätyöllistämisen ja kevytyrittäjyyden edistäjä ja puolestapuhuja. Edistämme toimialan ja siihen liittyvän lainsäädännön kehittämistä sekä kevytyrittäjien ja itsensätyöllistäjien yhteiskunnallista asemaa. Kevytyrittäjällä Uusi työ ry tarkoittaa nimenomaan luonnollisia henkilöitä, eli yrittäjämäisesti itsensä työllistäviä, joilla ei ole y-tunnusta, erotuksena esimerkiksi virtuaalitilitoimistoja hyödyntävistä yksinyrittäjistä. 

    Asetusluonnoksen 13 §:ssa säädettäisiin uuden yritystoiminnan kokeiluun myönnettävästä, enimmäiskestoltaan 4 kk:n käynnistystuesta. Tukea voitaisiin myöntää luonnolliselle henkilölle ja se mahdollistaisi esitysluonnoksen mukaan myös kevytyrittäjyyden kokeilemisen. Uusi työ ry:n tuoreimman Kevytyrittäjyys 2022 -kyselyn (kuluvan vuoden kyselytutkimus julkaistaan tänä keväänä) mukaan yleisimmät syytä kevytyrittäjyydelle ovat työn pienimuotoisuus (40 %) ja sopivuus elämäntilanteeseen (35 %). Valtaosa kevytyrittäjistä työskentelee yrittäjämäisesti muun työn tai toimen ohella, mutta noin viidesosa (17 % vuonna 2022 ja 22 % vuonna 2021) suunnittelee oman yrityksen perustamista. Mikäli yhteiskunnan tuki ja kyky tunnistaa myös kevytyrittäjyys relevanttina työnteon muotona kohenee, tarjoaa kevytyrittäjyys merkittävän potentiaalin vahvistaa sekä työllisyyttä että yrityshenkisyyttä ja vakiintunutta yritystoimintaa. 

    Pykälässä 22§ säädettäisiin yritystoiminnan suunnitteluvaiheen tuesta luonnolliselle henkilölle ulkopuoliselta asiantuntijalta ostettavalla palvelulla ja 23§:ssa yritystoiminnan kehittämistoimenpiteiden valmistelun tuesta, jota voisi hakea luonnollinen henkilö tai mikroyritys. 

    Uusi työ ry:llä ei ole huomautettavaa tukien kriteereihin eikä määriin. Pidämme erittäin tervetulleena sitä, että maa- ja metsätalousministeriö valmistelussaan huomioi kattavasti työllistymisen uudet tavat ja näkee kevytyrittäjyyden perusteltuna työllistymisen tapana ja mahdollisesti vakiintuneeseen yrittäjyyteen johtavana reittinä. 

    Lisätiedot: 

    Uusi työ ry, toiminnanjohtaja Jenni Karjalainen, jenni.karjalainen@uusityo.fi, puhelin 040 751 5496 

  • Lausunto eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnalle HE 102/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi yrittäjän eläkelain ja eräiden muiden lakien muuttamisesta

     Yleistä 

    Uusi työ ry. on laskutuspalveluyritysten toimialajärjestö sekä kevytyrittäjien ja kevytyrittäjyyden puolestapuhuja. Rekisteröityneitä käyttäjiä jäsenyrityksissämme oli vuoden 2021 lopussa 217 000, joista laskutusta oli 39 000:llä. Kevytyrittäjällä tarkoitamme henkilöä, joka työllistää itsensä ilman y-tunnusta laskutuspalvelua käyttäen1. Tyypillisesti kevytyrittäjä laskuttaa työnsä toimeksiantajalta laskutuspalvelun kautta, joka puolestaan maksaa kevytyrittäjälle korvauksen tuloverolain mukaisena palkkana. 

    Esityksen tavoitteena on parantaa yrittäjien eläketurvaa ja tukea yrittäjän eläkelain toimeenpanoa, jotta yrittäjän työtulo vastaisi nykyistä paremmin yrittäjän työpanoksen arvoa sekä yritystoiminnan alkuvaiheessa että toiminnan jatkuessa. Esityksen mukaan yrittäjän eläkelaissa säädettäisiin työtulon säännöllisestä seurannasta ja työtulon tarkistamisesta, jolloin yrittäjälle vahvistettava työtulo vastaisi nykyistä paremmin lain edellyttämää työtulon tasoa myös yritystoiminnan jatkuessa. Työtulon määritelmää ei muutettaisi, mutta sen perusteena olevia tietoja koskevaa sääntelyä tarkennettaisiin. 

    Uusi työ ry. pitää esityksen tavoitteita sinänsä ymmärrettävinä ja kannatettavina. Yrittäjien alivakuuttaminen on yleistä ja ETK:n selvitysten perusteella yleistynyt entisestään. Esityksen valmistelutapa ja YEL-järjestelmän vaikeaselkoisuus on kuitenkin luonut yrittäjien piiriin suuren huolen siitä, ovatko eläkemaksujen kustannukset kohomassa kohtuuttomasti. Yleinen väärinymmärrys vaikuttaa olevan, että jatkossa eläkeyhtiö määräisi työtulon toimialan mediaanipalkan mukaan. Tämän vuoksi esityksen pykälämuotoilut vaativat täsmennyksiä ja myös voimaantulon ajoitusta olisi syytä punnita. 

    Esityksen keskeisestä sisällöstä 

    Vaikka hallituksen esityksen tavoitteita sinänsä voidaan tukea, on esityksen valmistelutapa suppeassa piirissä ilman lausuntokierroksen järjestämistä varsin ongelmallinen. HE:ssä lausuntokierroksen järjestämättä jättämistä perustellaan sillä, että ”muut mahdolliset lausunnonantajat ovat osallistuneet työryhmään, jossa hallituksen esitystä on valmisteltu ja työryhmään osallistuneita on kuultu laajasti esityksen valmistelun aikana”. Kuten sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuulemista tahoista huomataan, mahdollisten lausunnonantajien piiri on merkittävästi STM:n työryhmää suurempi.  

    Valmistelutavasta johtuen myös esityksen kaavailtu voimaantulo 1.1.2023 vaikuttaa kohtuuttoman tiukalta. Moni pienimimuotoista yritystoimintaa harjoittava kohtaa kasvavan inflaation ja energiakustannusten räjähdysmäisen kasvun vuoksi suuria haasteita jatkaa yritystoimintaansa, minkä vuoksi esitetty voimaantulo vuodenvaihteessa on hyvin haastava. Toivomme valiokunnan punnitsevan, olisiko voimaantuloa mahdollista lykätä. 

    Parhaimmillaan HE:ssä esitetty työtulon käsitteen täsmällisempi muotoilu parantaa yrittäjän oikeusturvaa ja varmistaa eläketurvan oikean tason. Kaikilta osin esityksen muotoilut eivät ole täysin onnistuneita. Ehdotetussa uudessa yrittäjän eläkelain 112 §:n 2 momentin ensimmäisessä lauseessa todetaan, että ”työtuloa vahvistaessaan eläkelaitos pitää edellä mainittuna palkkana ja korvauksena yksityisen sektorin kyseisen toimialan kokoaikaista työtä tekevien mediaanipalkkaa.” 112 §:n 1 momentin määritelmä kattaa sekä kokoaikaisen että osa-aikaisen yritystoiminnan. On selvää, että osa-aikaista yritystoimintaa ei voida rinnastaa kokoaikaista työtä tekevien mediaanipalkkaa.  

    Tulkitsemme edellä mainitun säännösehdotuksen aiheuttaneen julkisessa keskustelussa merkittäviä väärinymmärryksiä. Moni osa-aikainen tai pienimuotoista yritystoimintaa harjoittava pelkää, että heidän työtulonsa määritellään tietyn alan mediaanipalkan mukaisesti. 

    Säännöstä olisi syytä muokata niin, että alan palkkataso mainitaan säännöksessä vain yhtenä punnittavana asiana. Pykälää parantaisi myös maininta kokonaisharkinnasta. 

    Työtulon käsite on vaikeasti hahmotettava ja kansainvälisessäkin vertailussa poikkeuksellinen. Siksi on ensisijaisen tärkeää, että työtulon käsitettä täsmentäessä täsmennykset ovat selkeitä ja ymmärrettäviä.  

    Pidämme kannatettavana ja hyvin perusteltuna sitä, että eläkelaitoksen tulisi jatkossa kirjata työtulon vahvistamisen perusteena käytetyt, erityisesti 112 §:n 2 momentin, tiedot yrittäjän työtulon vahvistamisesta annettavaan päätökseen. Tämä lisää merkittävällä tavalla yrittäjän oikeusturvaa. Yrittäjän työpanoksen arvioinnin on aina oltava tapauskohtaista. 

    Esitettyä säännöstä työtulon tarkistamisesta kolmen vuoden välein pidämme hyvänä ja perusteltuna. Tässäkin olisi tärkeää täsmentää, ettei kolmen vuoden tarkastelupiste tarkoita esimerkiksi YEL-maksujen takautuvaa nousua, jos yrittäjätulo on kasvanut. 

    Pidämme hyvänä, että esityksessä asetetaan työtulontarkistukselle enimmäiskorotusraja. Esityksen mukaan vuotuista työtuloa voitaisiin nostaa korkeintaan 8000 eurolla tai 20 prosenttia riippuen siitä, kumpi tarkoittaisi suurempaa muutosta. Etenkin pienimuotoista yrittäjätoimintaa harjoittavilla korotukset voivat muodostua käytännössä varsin suuriksi, jopa kaksinkertaistua. Pitäisimme siksi perusteltuna pohtia mahdollisuutta, olisiko korotuksen yläraja yksinomaan prosentteihin perustuva sekä sitä, voisiko prosenttimäärä olla alhaisempi.  

    Uusi työ ry:n kevytyrittäjäkyselyiden tuloksia 

    Uusi työ ry. teetti elo-syyskuussa Taloustutkimuksella kevytyrittäjille kyselyn YEL-HE:n sisällöstä. Vastaukset kuvastavat pienimuotoista yritystoimintaa harjoittavien hätää kustannustensa kohtuuttomasta kasvamisesta. Kevytyrittäjistä kaksi kolmasosaa arvioi joutuvansa sopeuttamaan toimintaansa, mikäli yrittäjän eläkelain työtulon määritelmää täsmennetään hallituksen esittämällä tavalla. Lähes neljä viidesosaa katsoo esitetyn muutoksen vaikuttavan yritystoiminnan aloittamiseen heikentävästi ja 58 prosenttia sanoo lakiesityksen toteutuessaan huonontavan yritystoiminnan edellytyksiä merkittävästi. Kyselyn tuloksista tarkemmin: https://uusityo.fi/yleinen/kevytyrittajat-yel-uudistus-vaarantaa-toimeentulon/ 

    Lisäksi Uusi työ ry. ja työeläkeyhtiö Elo teettivät kesällä 2022 Aula Researchilla laajemman kyselytutkimuksen kevytyrittäjien YEL-näkemyksistä. Kyselytutkimuksen mukaan lähes puolet (43 %) koki työtulon määrittämisen vaikeaksi. Erityisen hankalaksi kevytyrittäjät kokivat sitoutumisen kiinteään maksuun, kun tulot vaihtelevat ja niitä on monesti vaikea ennakoida. Kolmasosa koki yrittäjän eläkevakuuttamisen helpoksi ja kolmasosa vaikeaksi.  

    Yli puolet (59 %) kevytyrittäjistä toivoi yrittäjän eläkevakuutukseen uutta vaihtoehtoa, jossa eläkevakuutus perustuisi toteutuneisiin ansioihin ja YEL-maksu pidätettäisiin suoraan palkanmaksun yhteydessä. Suurinta kannatus on yli 58-vuotiaiden keskuudessa, joista 64 prosenttia kannattaa ajatusta. 

    Hallituksen esityksessä viitataan yrittäjän oikeuteen vähentää YEL-maksu verotuksessaan. Elon ja Uusi työ ry:n kyselyn mukaan 23 % kevytyrittäjistä ei ole hyödyntänyt verovähennysoikeuttaan. 

    Kyselyn tuloksista tarkemmin: https://uusityo.fi/yleinen/kevytyrittajista-yli-puolet-toivoo-yrittajan-elakevakuutukseen-uutta-vaihtoehtoa/ 

    Yhteenveto 

    Vaikka hallituksen esityksen tavoitteet ovat perustellut, vaatii esitys täsmennyksiä.  

    Työtulon määrittelyn on perustuttava tapauskohtaiseen kokonaisarvointiin, jossa toimialan palkkataso voi olla vain yksi tarkasteltava kriteeri. Työtulon asettamisessa on aina varmistettava, että se on kohtuullisella tasolla yrittäjän työpanoksen arvoon sekä yritystoiminnan laatuun ja laajuuteen nähden. Erityisesti yritystoiminnan alussa yrittäjä on yleensä ainoa tietolähde työpanoksensa määrästä, koska liiketoiminnallisia tunnuslukuja ei vielä ole.  

    Säännöksen perusteluissa pitäisi korostaa sitä, että yrittäjältä saatuun tietoon yritystoiminnan laajuudesta, laadusta ja työllistävyydestä on luotettava, jos eläkelaitoksen käytettävissä oleva muu selvitys ei sen uskottavuutta horjuta. 

    Yrittäjien huoli eläketurvamaksujen kohtuuttomasta kasvusta tulisi ottaa vakavasti. Taloustilanne on monella tapaa vaikea ja kustannukset kasvavat tällä hetkellä käytännössä kaikilla osa-alueilla. Siksi toivomme eduskunnan harkitsevan voimaantulon lykkäämistä esimerkiksi puolella vuodella tai vuodella. Samoin työtulojen tarkistamisen siirtymäsäännöstä voisi pidentää, jotta eläkeyhtiöt varmasti ehtivät tarkistaa työtulot tapauskohtaisesti ja kokonaisharkintaa hyödyntäen. Työtulon tarkistuksessa ainoastaan prosentteihin perustuva tarkistus vaikuttaisi oikeudenmukaisemmalta kuin euromääräinen ja toivomme valiokunnan punnitsevan myös mahdollisuutta alentaa esitettyä 20 prosentin korotuksen ylärajaa esimerkiksi puoleen. 

    Valtaosa kevytyrittäjistä tekee yrittäjätyötä sivutoimenaan. Olisi tärkeää, että sosiaaliturvassa huomioitaisiin työnteon muuttuvat tavat. Siksi YEL-järjestelmä vaatisi kattavamman uudistuksen. Uusi työ ry. on esittänyt mallia, jossa YEL-velvollinen voisi halutessaan valita vakuuttamisen toteutuneiden ansioiden mukaan. Yrittäjä vastaa sosiaaliturvastaan itse, mikä korostaa tarvetta järjestelmän selkeydelle. 

    Työllisyysasteen nosto ja taloudellisen toimeliaisuuden mahdollistaminen ja lisääminen ovat suomalaisen yhteiskunnan keskeisiä haasteita ja hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisen edellytyksiä. Tarvitsemme sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmän, joka kannustaa työteliäisyyteen ja yrittäjyyteen työnteon muodosta riippumatta. 

  • Lausunto luonnokseen hallituksen esitykseksi laiksi työsopimuslain 1 luvun 1 §:n muuttamisesta (VN/894/2022)

    Uusi työ ry. antoi lausunnon hallituksen esitysluonnoksesta, jolla täsmennettäisiin työsopimuslain työsuhteen määritelmää koskevaa 1 luvun ensimmäistä pykälää lisäämällä siihen kokonaisharkinta. Lakimuuutoksen tarkoituksena olisi vastata hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan työsuhteen naamiointi estetään työsopimuslakia muuttamalla.

    Uusi työ ry. katsoo, että työn ja yrittäjyyden rajapintaan tulisi luoda selkeyttä, joka auttaisi työn suorittajaa ja toimeksiantajaa varmistumaan etukäteen oikeussuhteen luonteesta sekä viranomaisia tulkitsemaan työsuhteen tunnuspiirteitä yhdenmukaisesti. Työsuhteen naamionti ei ole sallittavaa nykyisenkään lain puitteissa.

    Ehdotetun muutoksen sijaan toimivampi ratkaisu olisi luoda kokonaisarvion tueksi selkeä kriteeristö, jonka mukaisesti työsuhteisuutta arvioitaisiin.

    Yleiset huomiot

    Yleiset huomionne esityksestä.

    Uusi työ ry. kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esitysluonnokseen työsopimuslain 1 luvun 1 §:n muuttamisesta. Uusi työ ry. on kevytyrittäjyyspalvelujen toimialajärjestö sekä itsensätyöllistämisen ja kevytyrittäjyyden edistäjä ja puolestapuhuja. Edistämme toimialan ja siihen liittyvän lainsäädännön kehittämistä sekä kevytyrittäjien ja itsensätyöllistäjien yhteiskunnallista asemaa.

    Uusien työnteon tapojen ja työmarkkinoiden murroksen vuoksi oikeustilan selkiyttäminen olisi toivottavaa. Kysymys on merkittävä yhteiskunnallisesti niin työn tekijöiden kuin tilaajien näkökulmasta ja lisäksi epävarmuus työsuhteessa ja yrittäjänä tehtävän työn rajanvedossa vaikeuttaa työllisyyttä lisäävien ja harmaata taloutta vähentävien vastuullisten kevytyrittäjäpalveluiden toimintaa.

    Hallituksen esitysluonnoksen sisältämä ehdotus työsopimuslain 1 luvun 1 §:n muuttamisesta ei kuitenkaan muuta sopimussuhteen arviointia tulkintatilanteessa, eikä siten käytännössä selkiytä lainsäädäntöä tai sen tulkintaa. Ehdotettu muutos ei nähdäksemme tarjoaisi markkinoilla toimiville tai lainsoveltajille uusia työkaluja ratkaisujen tekemiseen nykytilanteeseen verrattuna eikä vähentäisi oikeudellisia epäselvyyksiä. Nykyistä selkeämpi työsuhteen määrittely auttaisi myös kevytyrittäjyyspalveluita tarjoavia toimijoita opastamaan ja ohjaamaan kevytyrittäjiä ja toimeksiantajia niin, että oikeussuhde olisi osapuolten yhteisen tahdon mukainen.

    Kevytyrittäjyyden ja itsensätyöllistämisen näkökulmasta toimivampi ratkaisu olisi luoda kokonaisarvion tueksi selkeä kriteeristö, jonka mukaisesti työsuhteisuutta arvioitaisiin. Kriteeristön tulisi huomioida paitsi nykyisen työsuhdeolettaman edellytykset, myös työelämän muutoksen ja digitalisoitumisen myötä syntyvät kriteerit. Kriteeristö voisi perustua esimerkiksi alustatyötä koskevan direktiivin (COM(2021) 762 final) ehdotettuihin kriteereihin (korvaustaso, ulkoinen olemus, sähköinen valvonta, organisointivapauden rajoittaminen, asiakaskunnan hankinnan rajoittaminen).

    Uusi työ ry. katsoo, että osapuolten yhteinen tarkoitus oikeussuhteen luonteesta on erityisen tärkeää huomioida tulkintakriteerinä. Lakien ja säännösten mukaan toimittaessa kevytyrittäjien osalta oikeussuhteen luonteesta ei käytännössä juuri koskaan ole epäselvyyttä sopimussuhteen osapuolien välillä, vaan mahdollisen epävarmuuden aiheuttavat pääsääntöisesti viranomaisten ja muiden ulkopuolisten tahojen poikkeavat tulkinnat sopimussuhteen luonteesta.

    Esityksen yleisperustelut

    Huomionne esityksen yleisperusteluista.

    Esitys perustuu hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan työsopimuslain työsopimuksen käsitettä täsmennetään siten, että työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään. Työsopimuslakia ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että TSL 1 luvun 1 §:ään lisätään kokonaisharkinta, joka mainitaan jo voimassa olevan lain esitöissä.

    Kuten mietinnössäkin on todettu, työsopimuslain soveltamissäännöksen pakottavuus pitää nykyiselläänkin sisällään lain kiertämisen kiellon. Tulkinnanvaraisissa tilanteissa sovelletaan kokonaisharkintaa, joten pykälään sisällytettävä kokonaisharkinnan vaatimus siten tuskin muuttaisi käytännön ratkaisuja. Siten esitysluonnos ei muuttaisi vallitsevaa oikeustilaa eikä vähentäisi epävarmuutta työelämässä.

    HE-luonnoksen perusteluissa mainitaan lisäksi kriteerinä sopijapuolten sosiaalinen ja taloudellinen asema (s. 23), jolla täsmennetään alaviitteessä tarkoitettavan tilannetta, jossa työn suorittaja on työoikeudellisen suojan tarpeessa. Lainsäädännön on kuitenkin oltava kaikille sama, minkä vuoksi epätäsmällisten, tulkinnanvaraisuuksia lisäävien kriteerien asettamista tulisi välttää.

    Sivun 23 perusteluissa todetaan, että osapuolten tarkoitus tai käsitys oikeussuhteen luonteesta voi ilmetä myös mm. vakuuttamisvelvollisuuksien hoitamiseen tai arvonlisäveron maksamiseen liittyvistä seikoista. Kuitenkin komission alustatyötä koskevassa direktiiviesityksessä (COM(2021) 762 final)  lähdetään siitä, että työoikeudellisen harkinnan ei pitäisi estää alustayhtiöitä tarjoamasta parempia etuja alustatyöntekijöille, mikä olisi perusteluissa hyvä mainita. Esimerkiksi vakuuttamisen tulisi tietyin edellytyksin olla mahdollista ilman, että yrittäjämuotoista työtä aletaan laajemmin tulkita työsuhteiseksi vastoin osapuolten yhteistä tahtoa.

    Sivulla 25 perusteluissa kuvataan osuvasti mahdollisia yrittäjyyteen viittaavia piirteitä: ”Jos taas työn suorittajan asemaa leimaa toiminnan itsenäisyys, julkisuus, yleisyys, taloudellinen sitoutuminen toimintaan sekä vapaus ja oikeus järjestellä työ ja toimintansa puitteet itsenäisesti, oikeussuhteessa on selkeästi yrittäjyyteen viittaavia piirteitä. Niin ikään työn suorittajan oikeus tarjota palveluksiaan ja tehdä toimeksiantoja muille tahoille viestittää työn suorittajan aseman itsenäisyydestä. Työstä maksettavan vastikkeen peruste ja suuruus suhteessa muille työnteettäjän palveluksessa oleville on yleensä osoitus siitä, että tarkoitus on ollut, että työn suorittaja hoitaa itse vakuuttamisvelvollisuutensa. Työn tekeminen omissa tiloissa tai välineillä voi olla osoitus yrittäjänä tehtävästä työstä. Toisaalta työn tekeminen toimeksiantajan tiloissa tai välineilläkään ei välttämättä poissulje yrittäjyyttä, mikäli työnsuorittaja maksaa tilojen tai välineiden käyttämisestä vuokraa tai korvausta.” Kappaletta voisi täydentää toteamalla, että: ”Tarkastelussa merkitystä ei tulisi olla sillä, mistä toimialasta tai ansiotasosta on kyse, sillä sekä yrittäjyyttä että työsuhteista työtä voidaan tehdä kaikilla toimialoilla ja eri tulotasojen ammateissa.”

    Olennaista on, ettei esityksellä olisi haitallisia vaikutuksia tilanteisiin, joissa toimitaan yrittäjänä tai yrittäjämuotoisesti työn suorittajan ja työn tilaajan yhteisellä tarkoituksella.

    Esityksen vaikutukset

    Huomionne esityksessä arvioiduista vaikutuksista.

    Hallituksen esitysluonnoksen sivulla 15 arvioidaan, että ”kevytyrittäjien osalta vaikutuksia voi olla niin kevytyrittäjänä toimeksiantajana toimivalle yritykselle kuin myös laskutuspalvelua tarjoaville yrityksille”. Mahdollisia vaikutuksia laskutuspalveluyrityksille ei kuitenkaan avata tai perustella millään tapaa. Laskutuspalvelut maksavat keskinäiseen sopimukseen perustuen y-tunnuksettomille kevytyrittäjille laskutuksen mukaisesti palkkiot tuloverolain mukaisena palkkana. Muut maksut ja velvoitteet järjestetään yrittäjiä koskevan sääntelyn mukaan (esimerkiksi YEL.) Lakien ja säännöksien mukaan toimittaessa työsuhde voi muodostua työn suorittajan ja työn teettäjän välille, mikäli työsopimuslain kriteerit työsuhteesta täyttyvät. Vaikutuksia laskutuspalveluun sillä ei kuitenkaan tulisi olla. Siksi vaikutuksia laskutuspalveluille koskevaa kohtaa tulisi joko avata, perustella tarkemmin tai poistaa.

    Jo nykyisin arviointi työsuhteen olemassaolosta tehdään viime kädessä kokonaisharkintaa käyttäen. Esitetty lakimuutos ei muuttaisi nykyistä oikeustilaa eikä selkiyttäisi tulkinnanvaraisia tilanteita.

    Työsopimuslain 1 luvun 1 §:ään ehdotettava muutos

    Huomionne pykälään ehdotettavasta muutoksesta ja sen säännöskohtaisista perusteluista.

    TSL 1:1 momenttiin ehdotettavan uuden virkkeen mukaan tulkinnanvaraisissa tilanteissa työsuhteen olemassaolo arvioitaisiin kokonaisharkinnalla, jossa otettaisiin huomioon muun muassa osapuolten oikeussuhteen luonnetta koskeva yhteinen tarkoitus, työn tekemistä koskevat ehdot, olosuhteet, joissa työtä tehdään sekä niistä muodostuva osapuolten tosiasiallinen asema oikeussuhteessa.

    Jo nykyisin arviointi työsuhteen olemassaolosta tehdään viime kädessä kokonaisharkintaa käyttäen ja esityksessä mainittuja kriteereitä hyödyntäen. Sillä, että osa sovellettavista kriteereistä kirjataan lakiin ei-tyhjentävällä luettelolla, ei vähennetä epäselvien tilanteiden määrää eikä poisteta niihin liittyvää epävarmuutta siitä, mihin tapauskohtaisessa kokonaisharkinnassa kussakin tapauksessa päädyttäisiin. Tätä korostaa se, että esityksessäkin myönnetään kriteerien olevan osin käsitteenä laajoja ja vaikeasti määriteltävissä olevia seikkoja, joiden punninta on aina tapauskohtaista. Siten esitetty muutos työsopimuslain 1 luvun 1 §:ään ei selkiyttäisi oikeustilaa eikä työsopimuslain soveltamiskäytäntöä.

    Sopimusvapaudelle rakentuvassa järjestelmässä osapuolten oikeussuhteen luonnetta koskevan yhteisen tarkoituksen tulee olla tärkein kriteeri työsuhteen olemassaolon arvioinnissa epäselvissä tilanteissa. Siten on hyvä, että osapuolten yhteinen tarkoitus on mainittu kriteereistä ensimmäisenä. Osapuolien välinen sopimus määrittää mm. sen, sitoutuuko henkilö tekemään työtä työsopimuslain 1 luvun 1 §:n tarkoittamalla tavalla henkilökohtaisesti tai johdon ja valvonnan alaisena. Osapuolien yhteisen tahdon painottaminen on olennaista myös ennakoitavuuden lisäämiseksi. Koska kirjaus ei kuitenkaan poista työlainsäädännön pakottavaa luonnetta, ei se poista lainsäädännön tulkinnanvaraisuutta. Tulkinnanvaraisten tilanteiden välttämiseksi toimivampi ratkaisu olisi kirjata lakiin kriteeristö, jonka perusteella työsuhteisuutta arvioitaisiin.

    Kriteeristö voisi perustua esimerkiksi alustatyötä koskevan direktiivin (COM(2021) 762 final) ehdotettuihin kriteereihin (korvaustaso, ulkoinen olemus, sähköinen valvonta, organisointivapauden rajoittaminen, asiakaskunnan hankinnan rajoittaminen), joista kahden kriteerin tulee täyttyessä voidaan käyttää työsuhdeolettamaa. Erityisen olennaista on myös huomioida osapuolten yhteinen tarkoitus oikeussuhteen luonteesta. Alustadirektiiviehdotuksen kriteeristölle tukea voi saada työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön (TyVL 1/2022 vp U 6/2022 vp) mukaisesti EUT:n Yodel-lähettipalvelua koskeneen ratkaisun (C-692/19, B. vs Yodel Network Delivery) kriteereillä, jossa itsenäiseen ammatinharjoittamiseen liittyviksi kriteereiksi katsottiin mm. oikeus käyttää alihankkijoita tai sijaisia, hyväksyä tai olla hyväksymättä työnantajansa tehtäviä, tarjota palvelujaan kolmannelle osapuolelle sekä valita itse työn suorittamisen ajankohta tietyin reunaehdoin.

    Työn ja yrittäjyyden rajapintaan tulisi luoda selkeyttä, joka auttaisi työn suorittajaa ja toimeksiantajaa varmistumaan etukäteen oikeussuhteen luonteesta sekä viranomaisia tulkitsemaan työsuhteen tunnuspiirteitä yhdenmukaisesti. Jo nykyisellään lain kieltämä työsuhteen naamiointi ei ole hyväksyttävää, mutta lainsäädännössä tulee varmistua, ettei aseteta esteitä omaehtoiselle yrittäjyydelle tai kevytyrittäjyydelle. 

    HE-luonnoksessa esitetty muutos ei muuttaisi oikeustilaa eikä selkiyttäisi tulkinnanvaraista tilanteita, joten Uusi työ ry. katsoo, ettei lakimuutokselle esitetyssä muodossa ole perusteita.

    Karjalainen Jenni

    Uusi työ ry

Ajankohtaista

Katso lisää Uusi Työ ry kannattaa laskutuspalveluyritysten rekisteröitymisvelvollisuutta

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteena on, että laskutuspalveluyrityksille säädetään rekisteröitymisvelvollisuus. Lisäksi yrityksille määrättäisiin velvoite tunnistaa kevytyrittäjäasiakas palveluun kirjautumisen yhteydessä vahvalla tunnistautumisella.  Uusi Työ ry kannattaa...

Katso lisää Uusi Työ ry kannattaa laskutuspalveluyritysten rekisteröitymisvelvollisuutta

Katso lisää Uusi Työ ry edistää vastuullisuutta ja parantaa kevytyrittäjien asemaa 

Uusi Työ ry on seurannut huolestuneena viime päivien uutisointia ruokalähettien vaikeasta tilanteesta. Kauppalehden (10.11.) uutisen mukaan muutamat laskutuspalveluyritykset ovat maksaneet läheteille verottomia matkakorvauksia Verohallinnon ohjeiden...

Katso lisää Uusi Työ ry edistää vastuullisuutta ja parantaa kevytyrittäjien asemaa 

Katso lisää Petri Graeffe on aloittanut Uusi Työ ry:n toiminnanjohtajana

Uusi Työ ry:n hallitus on valinnut yhdistyksen uudeksi toiminnanjohtajaksi Petri Graeffen. Uudella toiminnanjohtajalla on vahva tausta kevytyrittäjyyden ja kevytyrittäjäpalvelujen edunvalvojaksi.  Graeffe on toiminut laajasti yritysmaailmassa...

Katso lisää Petri Graeffe on aloittanut Uusi Työ ry:n toiminnanjohtajana