Työllisyys kasvaa, yrittämisen kynnys käy alemmaksi, ja yhteiskunnan verotuotot kasvavat – Suomi voi paremmin, kun kevytyrittäjyys yleistyy. Jo toista sataatuhatta suomalaista on rekisteröitynyt johonkin kevytyrittäjäpalveluun.
Pääministeri Antti Rinteen hallitus tavoittelee työllisyysasteen nostamista 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä. Kevytyrittäjyyden kasvuvauhti on useita kymmeniä prosentteja vuodessa, joten kevytyrittäjyys tulee vahvasti tukemaan hallituksen tavoitetta.
”Helpotetaan palkkatyön, yrittäjyyden ja muiden tulomuotojen yhteensovittamista sosiaaliturvassa, eritoten työttömyysetuuksien osalta”, hallitusohjelma linjaa ja jatkaa: ”Tehdään jatkoselvitys siirtymisestä yleiseen ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan kaikille työssäoloehdon täyttäneille.” Nykyisessä mallissa työttömyysturva riippuu työnteon muodosta, eikä määrästä, mikä johtaa eriarvoiseen sosiaaliturvaan. Uusi työ ry suorastaan iloitsee siitä, että kevytyrittäjien työttömyysturvaa aiotaan parantaa. Hallitus ymmärtää siis työelämän muutoksen, ja on siitä aidosti kiinnostunut.
Vai onko sittenkään niin? Hallitusohjelma toteaa: ”Selvitetään lainsäädännön muutostarpeita työn murroksen näkökulmasta (itsensätyöllistäjät, jakamis- ja alustatalous, uudet työn teettämisen muodot ja osuuskunnat). Työelämän epävarmuuden vähentämiseksi täsmennetään työsopimuslain työsopimuksen käsitettä siten, että työsopimussuhteen naamiointi muuksi kuin työsopimukseksi estetään.”
Julkisessa keskustelussa toistuu radikaalia Justice for Couriers -liikettä lähellä olevien tahojen kritiikki muutamaa alustayhtiöitä kohtaan. Uskomme, että kaikki haluavat puuttua epäkohtiin. Lisäksi tiedämme, että nykyinen työsopimuslaki antaa keinot epäkohtien käsittelyyn. Se, että voimassa olevaa lainsäädäntöä ei joissain tapauksissa noudateta, ei korjaannu viilaamalla lainsäädäntöä. Mistä ”naamioinnista” siis on kysymys? Kritiikin kohteena on suhteellisesti hyvin marginaalinen erikoisala, ja sielläkin työskentelevistä vain osa on tyytymättömiä. Itsensätyöllistämisen kokonaisuudessa alustatyö on erittäin pienessä osassa; itsensätyöllistäjien ylivoimainen enemmistö toimii alustayhtiöiden ulkopuolella.
Taustalla lieneekin jotain muuta: Palkansaajakeskusjärjestöt ovat osallistuneet hallitusohjelman tekemiseen. He ovat valmistelevana toimenaan perustaneet ns. ITSET-työryhmän, jonka kautta ay-liike pyrkii laajentamaan yleissitovuutta yrittäjinä toimiviin itsensätyöllistäjiin. Tämä mullistaisi toteutuessaan esimerkiksi monien toimialojen alihankintaketjut ja niihin liittyvät sopimuskysymykset ja toisi epävarmuutta sekä itsensätyöllistäjille että koko elinkeinoelämälle. Siitä siis on kysymys.
Aleksi Rautavuori, puheenjohtaja
Saija Hellstén, varapuheenjohtaja