Nopeasti kasvava joukko suomalaisia työllistää itsensä kevytyrittäjinä eli laskutuspalveluiden kautta ilman omaa y-tunnusta joko muun toimen ohella tai ainoana työllistämistapanaan. Laskutuspalveluihin on rekisteröitynyt jo yli 100.000 suomalaista ja määrä kasvaa vuosittain useita kymmeniä prosentteja. Työllisyys kasvaa, yrittämisen kynnys käy alemmaksi, ja yhteiskunnan verotuotot kasvavat.
Yrittäjien eläkevakuutuksen (YEL) vakuutusmaksujen maksamistapaa tulee joustavoittaa
YEL-työtulon arviointi on erityisesti monille kevytyrittäjille vaikeaa, sillä kevytyrittäjyys on usein lyhytaikaista ja väliaikaiseen elämäntilanteeseen liittyvää. Lisäksi kevytyrittäjä on valinnut jättää hallinnolliset tehtävät hänelle palkkaa maksavalle laskutuspalvelulle. Vaikeudet johtavat kevytyrittäjien alivakuuttamiseen. Nykyinen YEL-maksutapa vaikeuttaa siten kevytyrittäjien arjen talouden hallintaa.
Miten se tehdään? Kevytyrittäjät on hyvä pitää jatkossakin YEL-vakuutuksen piirissä, mutta se tulisi tehdä luomalla yrittäjien eläkelakiin vaihtoehtoinen, TyEL:iä muistuttava tapa ottaa vakuutus, määritellä työtulo ja maksaa vakuutusmaksut. Kevytyrittäjälle todellisuudessa maksettujen palkkojen tulisi määrittää työtulo.
Vaikutukset: Ehdotus mahdollistaisi nykytilassa ilman eläketurvaa jäävien kevytyrittäjien pääsyn laajemmin turvan piiriin ja lisäisi vastaavasti eläkekertymää. Ehdotus poistaisi kevytyrittäjien osalta työtulon ennakoimiseen ja alivakuuttamiseen liittyviä ongelmia ja takaisi sen, että eläkemaksut maksetaan lain mukaisesti.
Työttömyysturvan yhdenvertaisuutta on parannettava
Ansiopäivärahan työssäoloehtoa ei voi kerryttää yhtä aikaa työsuhteessa ja yrittäjänä, vaan henkilön on valittava vakuuttaako hän työttömyyskassassa työsuhteisen työnsä vai yrittäjätyönsä. Tämä tarkoittaa sitä, että pienituloinen henkilö voi jäädä kokonaan työttömyysturvan ulkopuolelle. Nykyisessä mallissa työttömyysturva riippuu työnteon muodosta, eikä määrästä, mikä johtaa eriarvoiseen sosiaaliturvaan.
Miten se tehdään? Pienituloisten yrittäjien asemaa työttömyysturvan osalta voidaan parantaa yhtenäistämällä palkansaajien ja yrittäjien työssäoloehdot.
Vaikutukset:
- Muutos helpottaisi siirtymiä eri työnteon muotojen välillä, yksinkertaistaisi järjestelmää ja edesauttaisi työllistymistä erityisesti matalatuottoisilla toimialoilla.
- Työttömyysturvan sääntely yksinkertaistuisi ja työmarkkinoilla usein samankaltaisessa tilanteessa olevien eri työskentelytavan valinneiden henkilöiden sosiaaliturva muuttuisi tasavertaisemmaksi.
- Ehdotus poistaisi itsensä työllistämisen esteitä ja olisi siten omiaan luomaan uusia työllistymisen mahdollisuuksia ja nostamaan työllistymisastetta.
Ehdotus työnantajakäsitteen uudelleen määrittelemisestä on tarpeeton
SAK:n hallitus kertoo julkilausumassaan, että vallitseva työsopimuslaki ei vastaa työmarkkinoiden todellisuutta eikä alustatalouden haasteita. Lausumassa todetaan myös, että työnantajakäsite tulisi määritellä uudelleen.
Ehdotus työnantajakäsitteen lisäämisestä lakiin tai sen uudelleen määrittelemisestä on selvästi tarpeetonta, sillä niin työntekijän kuin työnantajankin näkökulmasta työsuhteen tunnusmerkit ovat määriteltynä voimassa olevaan velvoittavaan työlainsäädäntöön seikkaperäisesti, ja joiden täyttyessä työntekijä toimii työsuhteessa työnantajansa lukuun. Näin ollen työnantajakäsitteen kirjaaminen lakiin tai sen uudelleen määritteleminen olisi vain samojen tosiseikkojen toteamista uusin sanakääntein.
Nostettujen epäkohtien esittäminen alustataloudesta johtuviksi on harhaista: työelämässä on samoja epäkohtia ollut vuosikymmeniä ilman alustatalouttakin. Valitettavan vähälle huomiolle jää tosiasia, että uudet palveluntarjoajat ovat lisänneet työtilaisuuksien vastaanottamisen mahdollisuuksia ja siihen liittyvien laskutusta hoitavien yritysten palvelut ovat ratkaisseet kevytyrittäjien ja itsensätyöllistäjien yrittäjänä toimimisen haasteita.
Yrittämisen pitää perustua vapaaseen kilpailuun – ei yrittäjien kollektiivisopimuksille
Keskustelu kevytyrittäjien ja itsensätyöllistäjien oikeusturvasta neuvottelutilanteissa, joissa osapuolet sopivat työsuorituksen ehdoista, on saanut joitakin ammattiliittoja esittämään vaatimuksia, joissa itsensätyöllistäjien ja kevytyrittäjien tarjoamien palveluiden vähimmäishinnat sekä työn tekemisen ehdot määriteltäisiin kollektiivisen edunvalvonnan kautta.
Yrittämiseen kuuluu keskeisesti sopimusvapaus sekä hintojen määritteleminen kysynnän ja tarjonnan mukaan. Näin ollen rajoitusten lisääminen lainsäädäntöön olisi vahvasti ristiriidassa perinteisen ammatinharjoittamisen ja yrittämisen perusperiaatteiden kanssa. On muistettava, että toimeksiantosuhteessa toimiva itsensätyöllistäjä tai kevytyrittäjä on lain edessä kuten kuka tahansa ammatinharjoittaja.
Uusi työ ry.
Puheenjohtaja Aleksi Rautavuori: 0406317141, aleksi.rautavuori@uusityo.fi
Varapuheenjohtaja Saija Hellstén: 0405515189, saija.hellsten@uusityo.fi