Kevytyrittäjyys pitäisi tilastoida

Kevytyrittäjyys, eli yrittäjämäisesti tehty työ laskutuspalvelun kautta ilman omaa y-tunnusta, on tällä hetkellä voimakkaimmin kasvava työnteon muoto. Jo noin 150 000 ihmistä on rekisteröitynyt laskutuspalveluun. Heistä kymmenet tuhannet laskuttavat aktiivisesti toimeksiantojaan laskutuspalvelun kautta. Määrä on lähes tuplaantunut kahdessa vuodessa. Kevytyrittäjiä työskentelee useilla eri aloilla, esimerkiksi taiteen, viihteen ja virkistyksen parissa, rakennusalalla, kouluttajina, kääntäjinä, teollisuudessa ja liikunta-alan ammateissa.

Kevytyrittäjyyden lisääntyminen on osa työnteon murrosta. Nykyisin yhä useammalla ihmisellä on samanaikaisesti useita erilaisia työrooleja ja eri elämäntilanteissa roolit voivat vaihdella tiuhaankin. Kevytyrittäjänä voidaan toimia päätoimisesti, palkkatyön ohessa sivutoimisesti ja erityisesti osa-aikatyössä olevalle yrittäjämäinen toiminta tarjoaa mahdollisuuden täydentää toimeentuloa joustavasti. Lisätuloja kevytyrittäjänä kartuttavat niin opiskelijat kuin eläkeläisetkin.

Äskettäin teettämämme tutkimuksen mukaan kevytyrittäjät ovat tyytyväisiä elämäntilanteeseensa. Kevytyrittäjyyden avulla oma osaaminen on mahdollista valjastaa lisätienestien saamiseksi tai jopa päätoimeentulon lähteeksi ilman raskasta byrokratiaa. Kevytyrittäminen koetaan helpoksi ja joustavaksi. Hyvin usein se on myös tie varsinaiseen yrittäjyyteen, kun yritysidea on ensin testattu.

Olisi tärkeää, että yhteiskunnan rakenteet vastaisivat muuttuvan työelämän tarpeita. Tämä koskee työttömyysturvaa, eläkevakuuttamista ja ylipäänsä viranomaisten tietämystä uusista työnteon tavoista.

Ongelmaksi on noussut, että Tilastokeskus ei tilastoi erikseen kevytyrittäjiä. Kun kevytyrittäjyys ei näy tilastoissa, ilmiötä ei ikään kuin ole olemassa. Ja kun ilmiötä ei tilastojen valossa ole olemassa, kevytyrittäjyyden toimintaedellytyksiä ei ole mahdollista edistää. Tällaisen vastauksen olemme saaneet useilta poliitikoilta ja virkamiehiltä.

Asia on verrannollinen siihen, että sähköautojen edistäjä joutuisi perustelemaan sähköautojen käytön yleistymistä polttoaineen vähenemisen, latauspisteiden lisääntymisen ja muiden vastaavien seikkojen avulla ilman, että asiasta voi puhua suoraan sen oikealla nimellä.

Ilmiön näkymättömyys tilastoissa vaikuttaa kymmenientuhansien suomalaisten elämään. Se aiheuttaa kevytyrittäjille epävarmuutta ja hankaloittaa oman elämän suunnittelua. Koko yhteiskunnan kannalta se hidastaa työllisyyskehitystä ja talouden dynamiikkaa.

Koska kyseessä on merkittävä työelämän murros, toivomme, että Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen kyselylomakkeeseen saataisiin yksi kysymys lisää. Kysymys voisi olla esimerkiksi: työskenteletkö yrittäjämäisesti ilman y-tunnusta? Tällä pienellä muutoksella olisi myönteisiä vaikutuksia koko yhteiskunnalle.

Aleksi Rautavuori, puheenjohtaja, Uusi työ ry

Saija Hellstén, varapuheenjohtaja, Uusi työ ry